HeikkiPenttilä

Mitähän tuotetta tässä markkinoidaan?

Tämä englantilainen tuote on ekologinen, koska se tarjoillaan teille ekologisessa ruotsalaisessa pahvipurkissa.

Tämä tuote taas on entistä parempaa, koska sen pakkaamiseen on käytetty vähemmän muovia.

Tämä meidän tuote on parempaa kuin kilpailijan, koska sitä valmistettaessa silmälasit höyrystyy vähemmän kuin kilpailijan tuotetta valmistettaessa.

Meidän tehtaallamme prosessointi tarkoittaa valmistamista, eikä tuotteisiin käytetä lisäaineita.

Tässäpä oivallisia argumentteja joilla suomalainen ruoka nousee maailman tietoisuuteen ja vienti nostaa talouden nousuun. -vai nouseeko?

 

Huimaa kuvitella, että tällaisen ruokakulttuurin omaava kansa näkee päiväunia, että täältä noustaan hanke- ja virkamiesvetoisesti elintarvikeviennin kärkeen. 

 

Pitäisköhän ihan aikuisten oikeesti ensin lähteä siitä, että opetetaan omalle väelle ruuan alkeita. Se olisi tarpeellinen ja päättymätön prosessi. Miten tuotetaan mitäkin raaka-ainetta, miten niistä saadaan herkkuja ruokapöytään. Mitä tuotteita täällä on perinteisesti käytetty ja millaista reseptiikkaa.

Ruuan nousu vientituotteeksi onnistuu siellä, missä kansa arvostaa ensin omia tuotteitaan, raaka-aineitaan ja traditioitaan.

Täällä poloisessa Suomessa on maaseutu viime vuosikymmenet keskitetty tuottamaan raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle. Siinä on onnistuttu niin hyvin, että raaka-aineita ja valmistuskapasiteettia on nyt ylenmäärin enemmän kuin mitä tässä maassa kulutetaan. Teollisuus kilpailee toinen toistaan hengiltä ja kehittää pää märkänä uusia tuotteita pelkkä hinta edellä, että pysyvät hengissä. Pieniä erikoistuotteita saa turhaan haeskella.

 

Kaikesta byroslavian rattaisiin heittämistä kapuloista huolimatta tännekin on vähitellen syntymässä pientä elintarviketuotantoa, joka on suunnitellutkin pysyvänsä pienenä. Näistä pienistä herkkupajoista kasvaa vuosien varrella hienoja tuotteita ja yrityksiä, joilla on omanlaisensa erikoistuotteet ja niille tulee luonnostaan syntymään omat kotimaan ja vientimarkkinat. On maitotuotteita, lihatuotteita, vilja- ja leipomotuotteita, viljeltyihin ja luonnonmarjoihin perustuvia tuotteita.

Hankemaailma todennäköisesti jatkaa virtuaalielämäänsä siinä sivussa mutta ei toivottavasti pahasti tule häiritsemään yritysten toimintaa. 

Etsivä alkaa jo löytää täältäkin kaikenlaista kivaa syötävää, kunhan malttaa nähdä vähän vaivaa sen eteen. Uskoisin, että pieni vaivannäkö kyllä kannattaa. #ruokavallankumous2017 on pikkuhiljaa hienosti käynnissä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Miksi olisi niin suuri tarve viedä ruokaa? Tärkeintä on, että suomalainen elintarviketeollisuus ja ruuan tuotanto ruokkii oman kansan. Normaalilla maatalouden tuottamalla ruualla.

Ruuan suhteen on nykyään monenlaista hypetystä, josta kaikki ilmiöt eivät sovi suomeen eivätkä täytä edes lain kirjaimen vaatimuksia. Tästä esimerkkinä on mm. hyönteiset. Ne eivät kuulu suomalaiselle lautaselle.

Tulin tähän palstalle miettimään muuta asiaa, nimittäin hehkulamppua ja tämä kierrätyksestä puhuva kirjoitus osui silmään. Hehkulamput kierrätysohjeen mukaan laitetaan sekajätteeseen. Miksi ihmeessä? Hehkulamppu on perinteinen älynväläyksen symboli. Niitä pitäisi säilyttää erikseen, kunnes joku keksii miten ne saadaan kierrätykseen.

Kansamme on kuin suuren mietintämyssyn alla aivoriiheineen. Uskon, että jokaiseen pulmaan löytyy ratkaisu, mutta joskus se vaatii hieman enemmän aikaa.